nummirock 2o15

Tänä vuonna Nummirock oli mun osalta vähän erilainen, sillä lähdin matkaan tosiaan ilman Makea, ja eri kyydillä ja eri leiriin kuin aiempina vuosina. Hennan kanssa siis lähdettiin Havenin porukan matkaan. Nummessa oli yli 15 000 kävijän ennätysyleisö, ja sen huomasi kyllä leirintäalueellakin, torstaina oli metsäleiri jo ollut niin täynnä, että esim. Kinnulan Esso joutui siirtymään rantaleirinnän puolelle vuosien tauon jälkeen.

Eka päivä, torstai

Kulkupeli 1

Meitsi oli tapani mukaan valmiina lähtöön jo melko varhaisessa vaiheessa, vähän oli lähtöaikataulun kanssa säätämistä, mutta siinä joskus yhden aikaan oltiin Marissan ja Antin pihalla oottelemassa lähtöä ja pakkaamassa bussia. Kolmen aikaan saatiin bussin kanssa startattua pihasta, päästiin 10 km eteenpäin kunnes bussi levisi Halikkoon sillan alle. Siinä pari tuntia Antti soitteli kaikille mahdollisille kontakteilleen ja mietittiin eri vaihtoehtoja kuinka jatkaa matkaa, meillä muilla alkoi fiilis mennä lähinnä hysteerisen hihityksen puolelle, kun eipä siinä oikeen muutakaan voinut x)

Siihen jäätiin

Pari tuntia siinä tosiaan meni ihmetellessä ja pienessä epätoivossa, kun kaikki vaihtoehdot kosahteli yksi kerrallaan eikä saatu korvaavia autoja saati että bussia olis voinut ees korjata. Lopulta saatiin Antin kontaktin kautta kaksi lainapakua ilmaiseksi käyttöön ja jeeeee, juhannus oli pelastettu :) Terveisiä vaan Salon Rekkahuollolle!

Siitä sitten mahdollisimman nopeasti pakut paikalle ja täyteen pakatun bussin sisältö kahteen pakettiautoon. Hinausäijät siinä odotteli kiltisti kun roudattiin tavaraa :P

En kiellä etteikö olis harmittanut aivan saatanasti tuo bussin hajoaminen, sillä se vaan on niin hieno, enkä oo aiemmin päässyt sillä matkustamaan, mutta kyllä Anttia, Marissaa ja kaikkia muita varmasti harmitti potenssiin kymmenen, sillä sen bussin eteen on tehty ihan valtavasti töitä ja syydetty rahaa. Toivottavasti bussin voi vielä korjata, jospa pääsis sillä Nummeen vaikka ens vuonna :)

Perillä!

Kovin pitkälle ei kuitenkaan pötkitty, vaan pysähdyttiin heti kilsan päähän Shellille syömään ja odottelemaan muuta seuruetta. Lopulta lähdettiin Salosta vasta seitsemän aikaan, pysähdyttiin Auraan ostamaan lisää kaljaa ja muuta, ja Nummirockissa oltiin lopulta ehkä yhdentoista aikaan. Torstain bändeistä ehdittiin siis näkemään vain Insomnium, mutta se olikin mulle se tärkein. Nähtiin Hannekin festarialueella ja suunnattiin yhdessä kattomaan bändiä. Muut oli saanut sillä aikaa leirin pystyyn.

Päivä oli ollut aika väsyttävä, enkä jaksanut Inson jälkeen valvoa kovin kauaa, menin ehkä kolmelta nukkumaan. Mietittiin, miten me kaikki mahdutaan nukkumaan niissä pakuissa kaikkien kamojen kanssa, mutta Henna ja Sanna nukkui etupenkeillä, minä, Sami ja Pirkko toisen pakun takaosassa, ja joka yönä joku valvoi koko yön ja tuli nukkumaan vasta kun meikä heräsi sieltä pakusta, joten ei ollu ees ahdasta :D Etenkin viime vuoteen verrattuna öisin oli lämminkin, ainoastaan ekana yönä tärisin kylmyydestä muutamaan otteeseen, kunnes Sami tuli laittamaan toisenkin peiton mun päälle.

Toka päivä, perjantai

Aamusta oli hyvä olo, kun en ehtinyt vetää kovin paljon viinaa ja menin aikaisin nukkumaan, joten sitä pystyi jatkaa heti herättyään. Koko päivä menikin hyvin pitkälti omassa leirissä aikaa kuluttaen, ainoastaan yhdessä vaiheessa käytiin rantaleirinnästä etsimässä se Kinnulan Esso. Perjantaina satoi tosi paljon ja välillä ihan kaatamalla, niin ei tehnyt mieli oikein kierrellä missään. Bändeistäkin jätin Korpiklaanin ja Arch Enemyn väliin kun neiteilin sateen kanssa. Mutta toisaalta mikään välistä jätetyistä bändeistä ei harmita, sillä alunperinkin olin sitä mieltä ettei tän vuoden Nummessa ole mulle montaakaan bändiä, joka pitäisi ehdottomasti nähdä.

Perjantai meni siis omassa leirissä palloillessa ja humaloituessa. Soitettiin Hennan kanssa paljon ysäripoppia ja kaikkea tosi epäheviä, ja luulen että tuhottiin siinä mukavasti Havenin kaikki katu-uskottavuus x)

Perjantaina saatiin saunaan pesuvedetkin suoraan taivaalta

Raahauduttiin Hennan ja Pirkon kanssa festarialueelle vasta kun Heaven Shall Burn oli lopettelemassa, ja mentiin katsomaan Sentenced-tribuuttibändi Forever Onea. Oli muuten helkutin hyvä. Eivät soittaneet mun mielestä kovin paljon sellaisia ilmiselviä Sentenced-hittejä. Vokalisti kuulosti välillä hyvinkin paljon Ville Laihialalta. Mun kuvat tuosta bändistä ei onnistuneet sitten ollenkaan, vaikka aika paljon niitä räpsinkin.

Keikan aikana ehti taas vaihteeksi tulla laskuhumala, ja menin taas joskus neljän aikaan nukkumaan. En saanut juotua enkä syötyä enää mitään kun närästi niin paljon, mutta sen takia siitä nukkumisestakaan ei kauheesti mitään tullut. Heräilin vähän väliä ja haaveilin närästyslääkkeistä.

Heaven Shall Burn

Forever One

Kolmas ja vika päivä, lauantai

Heräilin yhdeksän jälkeen ja edelleen närästi niin paljon, että oli ihan huono olo. Ja väsytti, kun olin nukkunut huonosti. Epätoivoisesti koitin siinä vähän jotain juoda ja herätä, mutta luovutin jossain vaiheessa ja otin 1,5 tunnin tirsat. Lopulta sitten join koko päivän jotain alkoholipitoista, mutta selvinpäin olin silti. Korkkasin jopa mun kaapin perältä löytyneen skumpan, kun yleensä mulla ainakin skumppa menee päähän jollei mikään muu. No ei mennyt. Lauantaina päivällä paisteli aurinkokin jonkin aikaa, harmi ettei kestänyt koko päivää.

 

Muut kävi koko päivän aika ahkerasti katsomassa bändejä, Sannaakaan ei leirissä näkynyt melkeen koko päivänä. Ite lähin sitten lopulta katsomaan vasta Mokomaa kuuden aikaan. Kävin torkkuvalle Hennalle sanomassa että kohta pitää lähteä, lähin ite Pirkon ja Samin kanssa etukäteen vessan kautta ja oletin tietty että Henna tulee perässä, kun melkeen koko leiri oli alueelle kuitenkin lähdössä. Koitin keikalta soittaakin sille pari kertaa, mutta se oli sitten nukkunut koko Mokoman ohi! Ei saatu otettua tältä vuodelta Mokoma-keikkawelfietä :( Ostin samalla lisää Nummirock-sinappia ja habanero-kastiketta, mitään mieluisaa bändipaitaa en siitä merkkarikojulta löytänyt, eikä sieltä tänä vuonna saanut ees lakua. Tai sit en vaan nähnyt.

 Mokoma - Kuu saa valtansa auringolta live

Hanne ja Anu kävi Mokoman jälkeen meidän leirissä, Hennan kanssa lähettiin Eluveitietä kattomaan ehkä vajaa puoli tuntia sen jälkeen kun ne oli alottanut, ja silloinkin vielä oli hirveät jonot festarialueelle. Eluveitieltä olisi kyllä mielellään kattonut keikan ihan kokonaan, mutta onneksi ollaan joulukuussa menossa Klubille niitä kattomaan. Henna osti jotain paitoja, ja jäätiin vähän alkukeikkaa kattomaan Diablolta, mutta ei se sitten jaksanut kiinnostaa. Päälavan edusta oli kyllä ihan täynnä ihmisiä pitkälle taakse saakka.

Leiriin kun päästiin, niin koitin lähinnä väkisin juoda mun loput siiderit pois, mutta lopulta tuli väsy ja kyllästyminen, ja menin taas aikasin nukkumaan. Nukuinkin tuon yön ihan ylhäisessä yksinäisyydessäni, kun Pirkko ja Sami molemmat valvoi aamuun asti.

Sunnuntaina kun heräsin, oli Sanna ja Henna jo hereillä, ja Sami, Pirkko ja Krisu ei ollut nukkumaan menneetkään. Sanna lupasi kuskata meidän pakun takaisin Saloon, ja oltaiskin oltu vaikka heti valmiita lähtemään, mutta odoteltiin vähän muiden heräämistä, ja lopulta lähdettiin kolmen aikaan kohti Saloa. Ehkä parasta oli saada Hesesafkaa Kiikoisten ABC:llä :P

Tää Nummi oli kyllä aika pohjanoteeraus niin bändien kuin kavereidenkin näkemisen suhteen. Vain kuusi nähtyä bändiä, eikä nekään kokonaisia keikkoja. Leirin ulkopuolisista kavereista näin Kinnulan Essolaiset pari kertaa (kävin kerran siellä, ja osa niistä kävi pistäytymässä meidän leirissä muistaakseni lauantaina), Marjutiin törmäsin vissiin kerran, ja Variaznelin näin ohimennen pari kertaa. Ja sitten toki näitä muita salolaisia kavereita, joilla oma leiri oli muualla, mutta pyörivät tuossa Havenillakin. Mutta toisaalta se tarkottaa vaan sitä, että tykkään tästä Havenin porukasta vaan niin hirveesti, mikäs siinä ollessa :)

Oon onnistunut aika hyvin pysymään poissa kameran tieltä, mutta se on kyllä ihan hyvä juttu, kun näytin ihan persreiältä jo ennen kuin ehittiin edes bussia startata. Kiitos sade, kiitos. En jaksanut paljon välittää loppujuhannustakaan siitä miltä näytän, hyvä jos meikkiä jaksoi naamaan pistää.

Pakussa nukkumisessa oli vaan yksi ongelma. Tämän jälkeen olis aika hankala palata telttailun pariin. Oli ihanan helppoa nukkua tilavassa autossa, kun ei tarvinnut pystyttää ja purkaa telttaa, ja autosta kömpiminen aamulla oli huomattavasti helpompaa. Eikä autossa ollut ihan niin kylmäkään kuin teltassa. Vaikka tänä vuonna satoi paljon, niin oli kuitenkin viime vuoden jälkeen ilahduttavaa, ettei ollut kovin kylmä. Mulla oli varmuuden vuoksi villatakin lisäksi fleecetakki ja toppatakki, mutta kumpaakaan ei tarvittu. Sen sijaan kunnon sadetakki oli ihan hyvä.

Ruokaa oli aika sopiva määrä mukana, sillä aina siellä tulee kerran tai pari otettua myös kiinalaista kojusta. Säilykkeitä ja leipää mulla oli kyllä mukana ihan turhaan, mutta leipasin vielä mukaan kinkkupasteijoita, ja se oli ihan hyvä napata aamupalaksi. Alkoholittomia juomia oli mukana vähän turhankin kanssa, niitä meni jotenkin normaalia vähemmän, tosin ei mulla kyllä oikeen ollut krapulaakaan. Leirissä oli agrigaatilla toimivia jääkaappejakin, joten ei tarvinnut pärjätä pelkällä kylmälaukulla. Jos seuraavalla kerralla sama homma, niin voisi varmaan jotain piffejäkin ottaa :)

Edelleen olisi kiva joku kerta viettää juhannusta vähän rauhallisemmin ja jossain muualla, mutta niin kauan kuin sopivaa menoa ja seuraa ei ilmaannu, niin kaipa sitä tulee Nummeen mentyä :) Oon aina Nummen jälkeen sitä mieltä, että oon liian vanha tuohon monen päivän rymyämiseen, mutta joka vuosi sinne silti tulee mentyä. Tää oli kyllä historiallinen lähes krapulaton Nummi ja siten helpompi. Ensi vuonna on 30. Nummirock ja Kinnulan Esson 10. ja lisäksi Antin 20. Nummirock, eli noinkin monen juhlavuoden kunniaksi ois ihan jeba päästä mukaan. Katsotaan josko Havenilla olisi taas bussi käytössä, tai sitten tarvii ehkä ruveta omaa pakua jostain kattelemaan. Ja jospa Makekin taas lähtis mukaan. Let's see.

Joko on Post Nummirock Depression ehtinyt tulla?